Jouko Juntunen toimitusjohtaja 1990-2016

Jouko Juntusen aikana meijeriala koki merkittävän rakennemuutoksen

Kuusamosta kotoisin oleva Jouko Juntunen on Kuusamon Juuston pitkäaikaisin toimitusjohtaja. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016 oltuaan toimitusjohtajana 26 vuotta. Tehtävään mahtuu monia vaiheita, aina Valioyhteistyön ajoista itsenäisen Kuusamon Juuston perustamiseen.
Koillismaalaisen luonteen ja maidontuottajansielunelämän hyvin tunteva Jouko Juntunen kertoo kuitenkin jaksaneensa hyvin läpi vaikeidenkin vaiheiden. Hallinnossa vallitsi aina yksimielisyys isoistakin päätöksistä eikä maidontuottajien välillä ollut ristiriitoja.

Kesätyöpaikka Kuusamon Osuusmeijerissä johti Jouko Juntusen meijerialalle

Jouko Juntunen valmistui meijeriteknikoksi Valtion maitotalousopistosta keväällä 1977. Hänen opintojensa aikana Valtion maitotalousopisto siirrettiin Jokioisista nykyisin Hämeenlinnassa toimivaan Hämeen ammatti-instituuttiin.

Jouko Juntunen aloitti pitkän meijeriuransa Urjalasta meijerin isännöitsijänä. Ennen Kuusamon Osuusmeijeriä hän ehti toimia Rovaniemellä Valiolla ylimeijeristinä, Nivalan Järvikylän, Alpuan ja Kauhajoen meijerien toimitusjohtajana.  

Jouko Juntunen kertoo nuorena suunnitelleensa menevänsä Kemijärvelle kauppaopistoon, kunnes kesätyö Kuusamon Osuusmeijerissä vuonna 1970 muutti suunnitelmat.

- Kuusamon Osuusmeijerin silloinen hankintapäällikkö Pauli Saapunki ilmoitti minulle päättäväisesti, että sinusta sitä tehdään meijerimies. Hän sitten kertoi, missä meijerialaa opiskellaan, ja sille tiellehän minä lähdin, muistelee Jouko Juntunen.

Jouko Juntunen aloitti Kuusamon Osuusmeijerin toimitusjohtajana vuonna 1990.

- Aloittaessani kaikki tuntui sujuvan jouhevasti, kunnes Valio aloitti meijerien keskittämispolitiikan 1990-luvun alkupuolella. Sain vihiä, että Kuusamon Osuusmeijerikin olisi lakkautettavien listalla. Tästä alkoivat melkoisen vaiherikkaat vuodet, kertoo Jouko Juntunen.

Valiosta Ingmaniin ja Arlaan ja lopulta itsenäiseksi Kuusamon Juustoksi

Kuusamon Osuusmeijerissä oli 90-luvulle tultaessa lopetettu kauppanesteiden, voin ja herajauheen valmistus ja keskitytty emmentalin valmistukseen. Edaminvalmistus päätettiin aloittaa, jotta kaikelle raaka-aineelle löytyisi käyttöä.

Markkinointi osoittautui yllättävän vaikeaksi. Juustolle ei ollut riittävästi kysyntää. Piti löytää yhteistyökumppani, ja neuvottelut sekä kotimaan markkinointia että vientikauppaa harjoittavan Ingmanin kanssa aloitettiin. Neuvottelut kestivät kolmisen vuotta, 1993-1996.

- Kesken neuvottelujen, vuonna 1995, Suomi liittyi Euroopan unioniin, minkä seurauksena juuston markkinahinnat romahtivat jopa 5-6 markkaa kilolta. Kuusamon Osuusmeijeriltä hävisi tuolloin yhdessä yössä myyntituloina 30 miljoonaa markkaa, muistelee Jouko Juntunen.

Markkinatilanteen kiristyminen vauhditti yhteistyöneuvotteluja, koska myös Ingman tarvitsi kumppaniksi juustonvalmistajan omaan tuoteperheeseensä. Näin vuonna 1996 syntyi yhteinen jalostusyhtiö Juusto Kaira Oy. Kuusamon Osuusmeijeri sijoitti uuteen yhtiöön apporttiomaisuutena koneet ja laitteet ja Ingman sijoitti rahaa.

Pian Juusto Kaira Oy:n perustamisen jälkeen juustonvalmistusta alettiin lakkauttaa monilta paikkakunnilta ja niiden valmistus siirrettiin Kuusamoon. Ranuan meijerin edamin ja Ylitornion meijerin kermajuuston valmistus keskitettiin Kuusamoon. 

Juustojen palapakkaamo ja raastelinja siirtyivät 2000-luvun alkupuolella Porlammilta Kuusamoon, ja pian niiden vanavedessä valmistui myös sulatejuustolinja.

Kun Arla osti Ingmanin 2008-2009, oltiin jälleen uusien haasteiden edessä. Päätöksenteko siirtyi fyysisestikin yhä kauemmas eikä Arlaa enää kiinnostanut omistaa Suomen ja EU:n pohjoisinta juustolaa. Kuusamon Osuusmeijeri päätti tuolloin ostaa Arlan osuuden itselleen. Nyt oltiinkin itsenäinen meijeri.

Yksimieliset ja rohkeat päätökset yhteiseksi hyväksi ovat yksi Kuusamon Juuston menestyksen kulmakivistä

Jouko Juntunen kertoo Kuusamon Osuusmeijerin hallinnossa parasta olleen, että kaikki päätökset tehtiin aina yksimielisesti. Tuottajien välisiä kiistoja ei ollut, vaan aina mietittiin yhteistä hyvää.

Juustonvalmistuksen sivutuotteena syntyy nestemäistä heraa suunnilleen sama määrä kuin maitoa käytetään juuston valmistukseen. Yhteistyön päättyminen Valion kanssa johti myös siihen, ettei Valio halunnut enää ostaa heratiivistettä. Oltiin pakon edessä ja jouduttiin tekemään kuuden miljoonan euron investointi jauhetehtaan rakentamiseen vuonna 1996.

- Tämä vaati rohkeutta tuottajilta. Investointi ja riski oli todella iso. Ilman tätä päätöstä Kuusamon Juustoa ei varmaankaan enää olisi. Maidontuottajat päättivät jalostaa maidon lisäksi myös heran Koillismaalla, kertoo Juntunen.

Jouko Juntunen toteaa jauhetehdasinvestoinnin olleen yksi tärkeimmistä koko historian aikana. Nestemäisen maidon kuljettaminen ei ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa, vaan maito kannattaa jalostaa paikan päällä tiiviimpään muotoon - jauheeksi ja juustoksi. Näin kuljetusliikkeen autotkaan eivät kulje tyhjinä, vaan etelään viedään juustoa ja jauheita, ja paluukuormassa tuodaan kappaletavaraa pohjoiseen.

Käyttöpääoman puute pakotti Kuusamon Juuston hakeutumaan yrityssaneeraukseen

Juustonvalmistus sitoi paljon pääomaa, kun juustojen varastointi- ja kypsytysajat ovat pitkiä. Jostakin piti saada ulkopuolista käyttöpääomaa. Rahoittajien löytämien oli todella vaikeaa ja neuvotteluja käytiin pitkään.

- Maidonjalostus ei ollut sijoittajien mielestä alana kiinnostava, pohtii Juntunen.

Kuusamon Juusto joutui hakeutumaan yrityssaneeraukseen, koska käyttöpääomaa ei ollut riittävästi uuden yrityksen käynnistämiseen. Jouko Juntunen kertoo uransa viimeisten 3-4 vuoden kuluneen lähinnä rahoituksen keräämiseen ja kontaktit henkilöstöön jäivät vähälle. Hän on jälkeenpäin lohduttautunut sillä, että tänäkin aikana kuitenkin luotiin pohjaa maidontuotannon jatkamiselle ja työpaikkojen säilymiselle Koillismaalla.

Jouko Juntunen kiittää sijoittajia ja uskoo Kuusamon Juuston menestyvän jatkossa

Jouko Juntunen iloitsee siitä, että vuonna 2013 perustetun Kuusamon Juuston hallitukseen saatiin vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen vahvasti yhtiöön sitoutuneet omistajat.

- Nyt, kun yhtiön omistajat ovat päässeet paremmin sisään maidonjalostuksen saloihin, he ymmärtävät asian laajemman merkityksen. Maidonjalostus on hieno ja vivahteikas ala. Siinä on paljon muuttujia ja osa-alueita, jotka on hallittava ja ehkä juuri se kiehtoo, pohtii Jouko Juntunen.

- Uuteen yhtiöön mukaan lähteneet sijoittajat antavat mahdollisuuden jatkaa koillismaalaisen raaka-aineen jalostamista tulevaisuudessa ja tukevat koko Koillismaan elinkeinotoimintaa ja antavat myös maidontuottajille mahdollisuuden, kiittelee Jouko Juntunen.

Jouko Juntunen viettää eläkepäiviä kotonaan Kuopiossa Kallaveden rannalla. Suuressa pihapiirissä riittää puuhasteltavaa ja linnunpönttöjen pesimäaikana syntyvää uutta elämää on ilo seurata. Hän ehtii nyt tavata useammin myös neljää lastaan ja kahtatoista lastenlastaan. Kansalaisopiston kursseilla tulee opiskeltua ruoanlaittoa ja viinien maailmakin on tullut tutuksi. Ja mikäpä paremmin kokkauksen ja viinin kanssa sopisikaan tarjolle kuin Kuusamon Juuston herkulliset juustot!

Jouko Juntunen haluaa vielä lopuksi kertoa savujuuston syntytarinan. Hän osti kerran matkaevääksi jotakin ulkomaalaista savujuustoa ja totesi sen olevan laadultaan lähes ala-arvoista. Savun maku oli saatu aikaan keinotekoisesti nestemäisellä savuaromilla. Samalta istumalta Kuusamossa päätettiin alkaa valmistaa aitoa leppäsavulla savustettua savujuustoa. Savujuusto onkin nykyään Kuusamon Juuston tunnetuin tuote.

Teksti Marja Kares-Oksman