Kuusamon Juusto 62 vuotta
Kukaan, joka arvostaa helppoa elämää ei perustaisi juustolaa Kuusamoon. Mutta jos elämässä kaikki olisi helppoa, siitä häviäisi suola. Tällä asenteella perustettiin vuonna 1951 Kuusamon Osuusmeijeri, josta alkoi maamme pohjoisimman juustolan, Kuusamon Juuston, tarina.
Vastaanottoaseman henkilökunta: Liisa ja Irja Manninen, Anja Ahola, Oili Laine, sekä V. S. Pirjetä Oulusta.
1951 Perustettiin Kuusamon Osuusmeijeri niminen osuuskunta
Tammikuun 29. päivänä vuonna 1951 pidetyssä osuuskunnan kokouksessa vahvistettiin meijeriosuuskunnan perustamisesta Kuusamoon. Perustajajäsenista elossa on vielä Oiva Käkelä.
“Kyllä se pidettiin minun kotitilani pirtissä se perustamiskokous.” - Oiva Käkelä
Osuuskunnan kokouksessa päätettiin, että tuotteet vastaanotettaisiin suurimmaksi osaksi kermana. Ainoastaan paikalliseen kulutukseen tarvittava määrä kerättiin lähiympäristöstä maitona. Vastaanottoasema aloitti toimintansa Kuusamon keskustassa maaliskuun 1. päivänä 1951.
09.12.1953 päätös oman meijerin rakentamisesta
Vastaanottoasema mahdollisti meijeritoiminnan vakiinnuttamisen. Joulukuun 9. päivänä 1953 todettiin, että kerma- ja maitomäärät olivat oman meijerin rakentamiseen vaadittavalla tasolla.
“Kuulkaas nyt hallituksen jäsenet. Minusta tuntuu, että meijeri on rakennettava juuri tähän.” -Eero Syrjänen
Meijeri päätettiin rakentaa yhteisvoimin Valion kanssa. 04.08.1954 ostettiin Kuusamon kunnalta tontti meijerirakennusta varten ja rakennustyöt aloitettiin Valion rakennusosaston laatimien piirrustusten pohjalta.
Meijerirakennus saatiin valmiiksi 25.07.1955 ja meijerin ensimmäiseksi isännöitsijäksi valittiin maatalousneuvoja Niilo Hartikainen. Vuonna 1957 isännöitsijänä aloitti A.J. Viiala. A. J. Viiala toimi vuodesta 1964 alkaen Osuusmeijerin toimitusjohtajana aina vuoteen 1967 asti.
Vain neljässä vuodessa meijerin rakentamisesta tilat todettiin liian pieniksi. Meijerin laajennustyöt aloitettiin 01.06.1960 käsittäen lämpökeskuksen, vastaanoton, juustolan varastoineen, sosiaaliset tilat sekä varastotilaa.
Vastavalmistunut Kuusamon Osuusmeijeri vuonna 1955.
Johtaja Syrjänen, maist. Uotila ja juustomestari Kettula seuraavat ensimmäisen juustokattilallisen valmistumista 10.08.1961.
10.08.1961 ensimmäisen juuston valmistus
Meijerin laajennustöiden myötä meijerille valmistui juustola. Ensimmäinen juusto valmistui 10.08.1961 jolloin valmistettiin 6 emmentalia. Juustonvalmistuksen määrä kohosi asteittain 24 tahkon päivätahtiin.
Juustolan virallisia vihkiäisiä juhlittiin 01.07.1962 meijerin 10-vuotisjuhlien yhteydessä. Juhliin saapui yleisöä yli 3000 henkeä.
Syksyllä 1967 suoritettujen meijerin laajennustöiden jälkeen lopetettiin tahkoemmentalien valmistus ja siirryttiin harkkoemmentaleihin.
01.09.1964 tarina jatkuu itsenäisenä meijerinä
Valion kanssa tehty 20 vuoden vuokrasopimus päätettiin vuoden 1963 lopussa purkaa ennen määräaikaa. Siitä alkoi matka meijerinä Kuusamon Osuusmeijerin nimellä. Toimitusjohtajana aloitti isännöitsijä A.J. Viiala.
Toiminnan laajentaminen Koillismaan muihin pitäjiin nousi pian esille.
Vuonna 1965 Posion vastaanottoasema toteutui ja 01.06.1965 lähtien Kuusamon Osuusmeijerin hankinta-alueeksi tuli Posion kunta kokonaisuudessaan.
Jo aikaisemmin Kuusamon Osuusmeijerin hankinta-alueena toiminut Taivalkoski halusi oman meijerin. Sivumeijerin rakennustyöt aloitettiin ja meijeri saatiin käyttöön kesällä 1966.
Maidon vastaanotto lopetettiin Posiolla ja Taivalkoskella vuonna 1974.
Taivalkosken vastaanottoasema. Kuorittumaito sekä kirnupiimä palautettiin tuottajille. Kuvassa Kaarina Keskitalo.
Maidon vastaanottohalli rakenteilla vuonna 1973.
1967 laajennusten aika
Vuonna 1967 alkaneiden laajennustöiden aikana juustonkeittosali laajennettiin sekä rakennettiin separointi-, voi- ja herajauhevarasto. Entinen voinvalmistusosasto muutettiin samalla kauppanesteiden valmistus- ja varastotilaksi.
Hallintoneuvos teki vuonna 1968 päätöksen sikalan rakentamisesta. Kuusamon Osuusmeijerille valmistui oma sikala Nissinvaaraan seuraavana vuonna. Sikalan toiminta päättyi vuonna 1983.
1973 laajennustöitä jatkettiin meijerillä rakentamalla mm. maidon vastaanottohalli.
1970-luku: ympäristöinvestointeja
Meijerille valmistui vedenottamo Tatangille vuonna 1971.
1974 hankittiin Vuotunki Oy:n osake-enemmistö. Sahan ostamisen myötä meijerillä siirryttiin käyttämään sahausjätettä, polttohaketta, polttoaineena. Meijerin käyttämän polttoaineen kotimaisuusaste nousi näin vuosiksi yli 90%. Sahalaitos myytiin lopulta 1988 kun energiankäytössä oli siirrytty pitkälti öljyyn.
Oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen aloitettiin vuonna 1977 ja se saatiin valmiiksi seuraavana vuonna. Ympäristöinvestointeja jatkettiin säännöllisesti, vuonna 1985 rakennettiin jätevedenpuhdistamon yhteyteen lietteenkiinteyttämisjärjestelmä.
Vuonna 1972 aloitettuun maidon imuautokeräilyyn siirryttiin kokonaisuudessaan vuonna 1974.
Maidon imuautokeräily aloitettiin 1972.
Voin pakkaaminen laatikoihin tehtiin käsityönä.
Voista monipuoliseen jatkojalostukseen
Meijeri keskittyi aluksi voinvalmistukseen. Vuonna 1961 tuotevalikoima laajeni juustoilla, kun ensimmäiset tahkoemmentalit valmistettiin.
Vuonna 1967 voin ja juustojen rinnalle tuotevalikoimaan tulivat erilaiset kauppanesteet. Erilaisia tuotteita valmistettiin aina vuoteen 1989 asti, jolloin sekä voin, että maitojen pakkaaminen lopetettiin Kuusamossa.
Meijeri välitti myös jäätelöä vuoteen 1991 asti.
Jauheiden jatkojalostus
Juustonvalmistuksessa syntyvä hera on hyötykäytetty vuosien aikana monin eri tavoin, esimerkiksi meijerin oma sikala käytti kuivattua heraa rehuseoksiin. 1980-luvulla osa maidosta jalostettiin myös maitojauheeksi.
1990-luvulla investoinnit jauhetuotantoon olivat merkittäviä. Vuosien aikana uusittiin heran esihaihdutinlaitteisto, herasiilo ja vuonna 1995 aloitettiin oman heran jatkojalostuslaitoksen rakentaminen. 30 miljoonan markan investointi osoitti rohkeaa usko tulevaisuuteen.
Oman jatkojalostuslaitoksen myötä jauheiden jatkojalostus on vuosien aikana kehittynyt valtavasti. Nykypäivänä juustojen valmistusprosessissa syntyvä juustohera jatkojalostetaan kuivaamalla proteiinijauheeksi ja laktoosiksi. Laktoosia on käytetty esimerkiksi oluen makeuttamiseen.
Juustonvalmistuksessa syntyvä hera jatkojalostetaan.
Maaherra Eino Siuruainen vieraili meijerillä. Juusto Kairan hallituksen jäsenet vas. Heikki Kilpeläinen, Jouko Juntunen, C.G. Ingman, Robert Ingman sekä Esa Heikkilä.
Meijeritoiminnan säilyttäminen Koillismaalla tavoitteeksi
1990-luvun alku toi monia vaikeuksia kannattavalle meijeritoiminnalle ja uhkana oli jalostustoiminnan loppuminen Pohjois-Suomessa. Osuusmeijerin toimitusjohtaja Jouko Juntusen johdolla meijerin hallinto teki yksimielisen päätöksen meijeritoiminnan säilyttämiseksi Koillismaalla.
Koska Kuusamon Osuusmeijeri oli perinteisesti panostanut maidon jalostustoimintaan, oli löydettävä mukaan kumppani, jonka toiminta tarvitsee juustoja ja jauheita ja jolla olisi riittävät resurssit valtakunnallisen toiminnan luomiselle.
Kesäkuun 17. päivänä 1996 Kuusamon Osuusmeijeri perusti yhteistyössä Ingman Foodsin ja Ranuan Meijeri Oy:n kanssa jalostusyhtiön, joka sai nimekseen JK Juusto Kaira Oy. Toiminta alkoi virallisesti 16.09.1996.
uusilla toimintamalleilla eteenpäin
Uuden jalostusyhtiön myötä juustojen ja jauheiden valmistus keskitettiin Kuusamoon. Voin ja erikoistuotteiden valmistus jatkuivat Ranualla.
Maidon jalostus ja keräily siirtyivät Juusto Kairalle ja Kuusamon Osuusmeijeri nimellä jatkettiin maidon hankintaa, tuottajaneuvontaa, tuottajien koulutusta sekä tuottajapalveluiden kehitystä. Vielä nykyisinkin Kuusamon Osuusmeijeri toimii alueen tuottajien omistamana osuuskuntana ja huolehtii jäsentensä maidon myynnistä Kuusamon Juustolle.
Tuotteiden markkinointi tapahtui pääosin Ingman Foodsin kautta. Paikallisesti markkinointia hoiti meijerin omistama Paimenpoika-myymälä.
Paimenpoika nimi on saatu rajan taakse jääneestä Paanajärven paimenpojasta - Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1892 maalaamasta kuuluisasta taulusta Paanajärven paimenpoika. Paimenpojan tarina jatkuu Kuusamon Juuston kermajuustoissa.
Edamjuustojen pakkausta.
investoinneilla kohti tulevaa
Kuluva vuosituhat on ollut laajentumisen aikaa. 2002 valmistui kermajuustolinja ja alkoi Pohjanpoika-juuston, nykyisen Paimenpoika-kermajuuston, valmistus. Pohjanpoika-kermajuusto palkittiin vuoden 2008 Juustonäyttelyssä murukoloisten juustojen sarjassa ensimmäisellä sijalla.
Juustolan uusi biovoimalaitos valmistui vuonna 2005. Juustola palasi näin käyttämään energiantuotannossaan kotimaista, ympäristöystävällistä polttoainetta, kuten paikalliselta sahalta ostettua puunkuorta, purua ja haketta.
2009 valmistuneet juuston jatkojalostuksen uudet tehdastilat ja pakkauslinjat mahdollistivat ensi kertaa Kuusamossa valmistettujen juustoharkkojen paloittelun ja pakkaamisen valmiisiin kuluttajapakkauksiin. Paloittelun lisäksi linjastot mahdollistivat juustojen viipaloinnin ja juustoraasteiden valmistuksen ja pakkaamisen
2010-luku: ROHKEA HYPPY KUUSAMON JUUSTOON
Vuosikymmenen alkupuolella tehtaalla tapahtui paljon: Arla Ingmanin sulatejuustojen tuotanto siirtyi Kuusamoon. Vuoden 2012 alussa otettiin käyttöön myös uusi savustuslaitteisto savujuustoja varten.
Myöhemmin samana vuonna Arla Foods kuitenkin teki päätöksen lopettaa juuston tuotannon Suomessa. Juustolan tulevaisuus näytti epävarmalta, mutta koillismaalaiset maidontuottajat halusivat juuston valmistuksen jatkuvan Kuusamossa.
Kuusamon Osuusmeijerin perhetilat lunastivatkin juustomeijerin itselleen. Juustola sai nimekseen Kuusamon Juusto Oy - ja sitä nimeä kannamme ylpeinä tänäkin päivänä.
“Tällä päätöksellä maidontuottajamme halusivat turvata pohjoisen omaa maidontuotantoa ja osaltaan vahvistaa koko seutukunnan elinvoimaisuutta.”
Kuusamon Juuston salainen savustamo käynnistyi 2012.
Matka itsenäisenä juustolana ei ole ollut mutkaton
Kun Jouko Juntunen ilmoitti jäävänsä viimeistään kesällä 2016 eläkkeelle, alettiin miettiä mistä löytää henkilö, joka pystyisi sitoutumaan nopeaan aikatauluun, ja jolla olisi uskallusta ryhtyä konkurssin partaalla olevan yrityksen toimitusjohtajaksi. Esko Saajanto oli lopulta valmis sitoutumaan tehtävään, koska se sopi sen hetkiseen elämäntilanteeseen ja hän tiesi sen olevan lyhyt määräaikainen siirtymäkauden pesti.
2016 tiukan taloustilanteen vuoksi sekä Kuusamon Osuusmeijeri että Kuusamon Juusto hakeutuivat yrityssaneeraukseen. Maitoa ei pystytty ostamaan riittävästi juustolan tarpeisiin.
Periksiantamattomalla asenteella käänne kriisistä kasvuun on ollut nopeaa - kaikkien yhteinen tahto on ollut toiminnan jatkuminen alueella. Kasvuvauhdista kertoo vuonna 2017 hetkellisesti uhannut maidon loppuminen. Kovan kasvun myötä vuoden ostokiintiö oli loppumassa eivätkä omat tuottajat pystyneet vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen. Silloinen toimitusjohtaja Jyrki Vaittinen päättikin valjastaa juustolan pihalla tyhjänpanttina seisoneen Peugeot 307:n maitoautoksi, jolla hän voisi Kuusamon Osuusmeijerin edustajan kanssa kurvata tuottajien pihaan keskustelemaan maidon toimittamisesta Kuusamon Juustolle.
Vuoden 2017 aikana toteutettiin brändiuudistus, jonka yhteydessä koko yrityksemme ilme tuotiin nykypäivään sopivaksi. Uudella ilmeellä haluamme viestiä Juustolan väen asennetta ja puhdasta pohjoista. Vihreässä logossamme on alueelle tyypillisten vaarojen muotokieltä ja pakkauksissa näkyvät karttojen muodossa paikalliset luontokohteet.
Jokainen juustomme on saanut nimen paikallisen luontokohteen, tai pienemmän luonnossa esiintyvän elementin mukaan. Luontokohteiden luokse herkuttelijat johdattaa pakkauksissakin näkyvät kartat. Esimerkiksi Kuusamon Juuston Emmental-juustot on nimetty paikallisten koskien mukaan. Mitä kypsempi juusto, sitä voimakkaampi koski.
Luonto myös maistuu juustoissamme. Koillismaalla talvi on pitkä ja kylmä, mutta kesällä valoa saadaan vuorokauden ympäri. Sen ansiosta kasvillisuus saa omaleimaisen vahvan arominsa. Koillismaan pellot ovat suurelta osin kivisiä ja pieniä - käsin raivattuja. Näillä pelloilla laiduntaa karja, jonka maitoon ympäröivä luonto antaa oman erityisen vivahteensa.
Periksiantamattomalla asenteella kohti tulevaa
Historia kertoo tarinaamme, jonka ansiosta olemme kasvaneet maamme toiseksi suurimmaksi juustonvalmistajaksi. Kaikki vaiheet ovat muokanneet yritystämme sellaiseksi kuin se nyt on. Keskiössä ovat olleet koko ajan sitoutuneet ja kovalla asenteella töitä tekevät juustonvalmistuksen ammattilaiset. Toimitusjohtaja Jarmo Oksmanin johdolla kuljemme matkaamme periksiantamattomalla asenteella katse kirkkaasti tulevassa.
Työllistämme täällä maamme pohjoisimmassa juustolassa nykyisin 74 juustonvalmistuksen ammattilaista ja käsittelemme vuosittain noin 150:n maitotilan tuottaman maidon juustoksi ja siitä syntyvän heran edelleen jauheiksi. Kehitämme uusia tuotteita ja investoimme toimintaamme, jotta voimme jatkossakin tarjota laadukkaita, kotimaisia tuotteita juustojemme ystäville.
Meijeri kuljettajana
Vastaanottoaseman aloitettua toimintansa Kuusamossa vuonna 1951 piti kerma ja maito kuljettaa meijeriin laajalta alueelta. Kerma tuotiin kaksi kertaa viikossa maanteiden varsiin kaukaakin sivukylistä kelkoilla ja hevospelillä. Vasta vuonna 1959 maidon määrä ylitti vastaanotetun kerman määrän.
Oma meijeri vauhditti maitomäärien kasvua ja määrien kasvaessa voitiin siirtyä päivittäiseen maidonkeräilyyn. Ensimmäisen toimintavuosikymmenen päättyessä 14 maitoautoa ajoivat lähes 3000km päivässä.
“Alkumatkan kuljetukseen käytetään kaikkia saatavilla olevia keinoja, tietenkin myös apostolinkyytiäkin, jolloin saatetaan 10 litran kermapänikkä kantaa selässä tuohikontissa tai muussa kymmeniä kilometrejä.” -Karjatalous-lehti 1960
Maitoa ja kermaa kerättiin aluksi vain Kuusamosta, mutta vuonna 1958 keräilyalue laajeni Posion ja Taivalkosken alueelle.
Kuusamon Juusto on sitoutunut ostamaan pohjoisen perhetilojen maitoa juustojensa valmistukseen. Nykyisin vastaanotetusta maidosta noin 70% tulee Koillismaalta.
Maitoa kuljetetaan keskellä Koillismaan jylhiä maisemia.
Toimitusjohtaja Jouko Juntunen (kesk.), pääjuustomestari Aatu Alatossava (vas.) sekä juustomestari Kauko Heikkilä
Omatoimista tuotekehitystä
Vuosina 1967-1997 juustomestarina työskennellyt Aatu Alatossava on kertonut, että meijerin juustojen menestyksen takana on ollut alusta alkaen pitkälti paikallisilta tiloilta saadun hyvän maidon, osaavan henkilöstön ja oman tuotekehitysen yhteistulos. Ja tällä samalla yhdistelmällä teemme yhä edelleen tuotekehitystä tarjotaksemme kuluttajille ensiluokkaisia juustoja.
Kun 1960-luvun lopulla tahkojuustoista onnistuttiin siirtymään harkkojuustoihin, saatiin tuotanto kolminkertaistettua - harkkojuustossa painohävikki oli 6-7% pienempi.
Juuston valmistaminen on pitkä prosessi, joka voi kestää voimakkaiden, pitkään kypsyneiden juustojen osalta useita vuosia. Tuotekehityksemme työskentelee juustomestareidemme johdolla laadukkaiden ja maukkaiden tuotteiden eteen, ottaen huomioon markkinoiden tarpeet ja kuluttajien toiveet.
Vaikka Kuusamon Juuston päätuoteryhmä on juustot, on meille tärkeää, että raaka-aineet käytetään mahdollisimman pitkälle, jotta mitään ei menisi hukkaan. Juustojen valmistusprosessissa sivutuotteena syntyvän juustoheran tuotekehitys on jatkuvasti kehittyvä prosessi ja pyrimme tulevaisuudessa tuomaan markkinoille uudenlaisia tuotteita myös heran osalta.
tarinoita matkan varrelta
Tarinamme ei olisi mitään ilman kaikkia siinä mukana olevia upeita, periksiantamattomia henkilöitä, jotka ovat omalta osaltaan mahdollistaneet kaiken sen, mitä Kuusamon Juusto tänä päivänä on. Tutustu tarinaamme siinä mukana olevien henkilöiden itse kertomana, matkamme on ollut uskomaton emmekä malta odottaa, mitä tuleva tuo tullessaan.
MIKÄ ON SINUN Kuusamon Juusto-TARINASI?
Yhteistyötä oman meijerin hyväksi on tehty vuosikymmenten ajan rakentaen ja kehittäen. Matkaan mahtuu monia jännittäviä käänteitä, joista kuulisimme mielellämme. Jaa muistosi Kuusamon Juustosta meille, jotta me voimme kertoa tarinamme kokonaisuudessaan.
juustomme ja juustomestarimme ovat menestyneet vuosien aikana
1998: Kauko Heikkilä valittiin Juustonvalmistajain yhdistyksessä vuoden juustomestariksi.
Juustonäyttely 2014: Höylättävät maito-kasviöljyvalmisteet sarjan voittaja Kuusamon Juuston Savurypsi.
Juustonäyttely 2008: murukolosarjan paras juusto Juusto Kairan Pohjanpoika 32%.
Juustonäyttely 2004: Edam ja emmental-tyyppisten juustojen sarjan paras juusto Juusto Kairan Edam 40 (23%)
Juustonäyttely 2002: 2. palkinto kypsytettyjen juustojen sarjan laatukilpailussa Juusto Kairan Kevytedamjuustolle.
1998: Kauko Heikkilä valittiin Juustonvalmistajain yhdistyksessä vuoden juustomestariksi.
1989: Winning second award class 3 in the 18th Biennial World Championship Cheese Contest Wisconsin cheese makers association.
1986-87: Suomen juustonvalmistajain yhdistys ry:n juustokilpailun 1. palkinto Emmentaljuustojen Sarjassa Kuusamon Osuusmeijerille.
1984-85: Suomen juustonvalmistajain yhdistys ry:n juustokilpailun 1. palkinto Emmentaljuustojen Sarjassa Kuusamon Osuusmeijerille.
1982-83: Suomen juustonvalmistajain yhdistys ry:n juustokilpailun 1. palkinto Emmentaljuustojen Sarjassa Kuusamon Osuusmeijerille.
1980-81: Suomen juustonvalmistajain yhdistys ry:n juustokilpailun 1. palkinto Emmentaljuustojen Sarjassa Kuusamon Osuusmeijerille.
1979: 1. palkinto emmentaljuuston hoidosta Kuusamon Osuusmeijerille.
1979: 1. palkinto Suomen juustonvalmistajain yhdistyksen 60-vuotisjuhanäyttelyssä Kuusamon Osuusmeijerin emmentaljuustolle laatukilpailussa.
1978-79: Suomen juustonvalmistajain yhdistys ry:n juustokilpailun 1. palkinto Emmentaljuustojen Sarjassa Kuusamon Osuusmeijerille.
1975: Arvokirja erittäin hyvänä vientiemmentalin valmistajana Kuusamon Osuusmeijerille maitotaloustuotteiden tarkastuslaitokselta.
